Ekana TET päiväni Helsingin Yliopiston Biotieteiden laitoksella
alkoi perinnöllisyystieteiden osastolla. Jo tän kyseisen päivän aikana tein ja
opin paljon uutta. Mä opin esimerkiksi erottamaan banaanikärpäsistä koiraat ja
naaraat, laboratoriotöitä, väline huollon tärkeyden ja joitakin sen käytänteistä,
geeniammunnasta sekä paljon itse yliopistosta. Mä olin ihan innoissani
kuullessani pääseväni heti ensimmäisenä päivänä perinnöllisyystieteiden
osastolle, sillä just geenimuuntelu ja siihen liittyvät mahdollisuudet sekä
vaarat kiinnostavat mua aivan erityisesti.
Mun eka päivä alkoi siis perinnöllisyystieteiden osastolla. Siellä
mua opasti tosi mukava tutkija, jonka kanssa me tutustuttiin ihan ekaks
banaanikärpäsiin. Banaanikärpäsiä tutkittiin ihan erillisessä huoneessa. Siellä
huoneessa hais aika oudolta ja hyllyt ja pöydät oli täynnä putkiloita ja
purnukoita täynnä pikkuruisia kärpäsiä. Pian tutkija nukutti yhen putkilollisen
kärpäsiä ja kippasi ne mikroskoopille tutkittavaksi. Nukutettuja
banaanikärpäsiä oli tarkoitus lajitella sukupuolen mukaan pientä sivellintä apuna
käyttäen. Hetken päästä tutkija poistu huoneesta ja jäin yksin. Mä aloin
miettii jo aika nopeesti, että onks tässä yhtään naaras puolisia banaanikärpäsiä,
kun kaikki näytti uroksilta. Ja niinhän se oli, siellä oli vaan ja ainoastaan
uroksia. Aikani kuluksi mä jaoin kärpäset silmien värin mukaan. Siellä oli
puna-, oranssi- ja valkosilmäisiä. Silmien väri johtuu kuulemma kärpästen muunteluista.
Muuntelemalla banaanikärpäsiä niiden silmien väri ja koko voi muuttua, myös
siivet voivat muuttua lentokyvyttömiksi.
Geenipyssy |
Myöhemmin aamupäivällä mä tutustuin ihan ekaa kertaa labratöihin
yliopistolla. Mä tutkin yhen opiskelijan kanssa ssDNA:ta eli yks juosteista
DNA:ta. Se oli musta sairaan mielenkiintoista ja ihan uusi asia mulle.
Labratöissä pipetoitiin tosi paljon ja käytettiin mulle ihan uusia laitteita esim.
sentrifugia. Labratöissä oltiin ihan sairaan tarkkoja, että kaikki välineet
ovat steriileitä. Välineiden sterilointiin mä pääsin tutustumaan pikaisesti
myös välinehuollon puolella.
Geenipyssyn käyttöä |
Iltapäivällä lounaan jälkeen mulla oli geeniammuntaa yhen lehtorin
kanssa. Geeniammunta kuulosti tosi jännältä ja hauskalta, kun kuulin siitä ekan
kerran. Ja kyllähän se sitä olikin. Me ammuttiin sipuleita, sillä juuri
sipuleilla on tosi isot solut. Joten niitä oli tosi helppo tutkia. Me ammuttiin
siis sipuleihin vihreenä hohtavaa geeniä, joka oli peräisin meduusoista. Tän
geenin avulla me pystyttiin seuraavana päivän tutkimaan tarkkaan solun
rakennetta fluoresenssimikroskoopilla.
Tällainen oli siis mun eka päivä TETissä. Mä ehdin oppia ja nähdä
ton päivän aikana tosi paljon, mutta opin vielä todella paljon lisää myös loppu
TETin aikana. Illalla uni tuli todella hyvin, sillä olihan tää päivä ollut tosi
rankka.
Teksti: Iida 9F
Kuvat: Pekka Heino
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti